Judges 19

Gibealaisten ilkityö

1Siihen aikaan, kun Israelissa ei ollut kuningasta, eräs leeviläinen mies asui muukalaisena Efraimin vuoriston perukoilla ja otti itselleen sivuvaimon Juudan Beetlehemistä. 2Mutta hänen sivuvaimonsa oli hänelle uskoton ja meni hänen luotaan isänsä kotiin Juudan Beetlehemiin, ja hän oli siellä jonkin aikaa, neljä kuukautta. 3Sitten hänen miehensä nousi ja lähti hänen jälkeensä puhuakseen hänelle mieliksi ja palauttaakseen hänet luokseen. Hänellä oli mukanaan palvelija ja aasipari. Nainen vei hänet isänsä kotiin, ja kun naisen isä näki hänet, hän riensi iloisena häntä vastaan. 4Hänen appensa, naisen isä, pidätteli häntä, niin että hän viipyi hänen luonaan kolme päivää. He söivät ja joivat ja olivat siellä yötä.

5Neljäntenä päivänä hän varhain aamulla nousi lähteäkseen, mutta naisen isä sanoi vävylleen: "Vahvista itseäsi leipäpalalla. Sitten saatte lähteä." 6He istuivat, söivät ja joivat molemmat yhdessä. Sitten naisen isä sanoi miehelle: "Suostu jäämään yöksi, ja olkoon sydämesi iloinen." 7Mies nousi lähteäkseen. Silloin hänen appensa pyysi häntä pyytämällä, ja hän jäi sinne vielä yöksi. 8Viidentenä päivänä hän varhain aamulla nousi lähteäkseen, mutta naisen isä sanoi hänelle: "Vahvista itseäsi, ja viipykää iltapäivään asti." He söivät toistensa kanssa.

9Mies nousi lähteäkseen sivuvaimonsa ja palvelijansa kanssa, mutta hänen appensa, naisen isä, sanoi hänelle: "Katso, päivä kallistuu iltaan, jääkää yöksi, päivä on menemässä mailleen, jää tänne yöksi, ja olkoon sydämesi iloinen. Nouskaa huomenna varhain matkallenne, ja lähde sitten majallesi." 10Mutta mies ei tahtonut jäädä yöksi, vaan nousi ja lähti ja tuli Jebuksen, se on Jerusalemin, kohdalle, mukanaan satuloitu aasipari ja sivuvaimonsa.

11Kun he olivat Jebuksen luona ja päivä oli kohta laskemassa, palvelija sanoi isännälleen: "Tule, poiketkaamme tuohon jebusilaisten kaupunkiin ja yöpykäämme siellä."

12Mutta hänen isäntänsä vastasi hänelle: "Emme poikkea vieraiden kaupunkiin, jotka eivät ole israelilaisia, vaan menemme edelleen Gibeaan asti." 13Hän sanoi palvelijalleen: "Tule, pyrkikäämme toiseen paikkaan, yöpykäämme Gibeassa tai Raamassa." 14He jatkoivat matkaansa, ja aurinko laski heiltä lähellä Gibeaa, joka on Benjaminissa. 15He poikkesivat Gibeaan yöpyäkseen siellä. Hän tuli sinne ja istuutui kaupungin torille, mutta kukaan ei ottanut heitä yöksi huoneeseen.

16Mutta katso, illalla tuli vanha mies työstään kedolta. Hän oli Efraimin vuoristosta ja asui muukalaisena Gibeassa. Mutta paikkakunnan miehet olivat benjaminilaisia. 17Kun hän nosti silmänsä, hän näki matkamiehen kaupungin torilla. Silloin vanha mies sanoi: "Minne olet matkalla ja mistä tulet?"

18Hän vastasi hänelle sanoen: "Olemme matkalla Juudan Beetlehemistä Efraimin vuoriston perukoille. Sieltä olen kotoisin ja olen käynyt Juudan Beetlehemissä asti. Olen matkalla Herran huoneeseen, mutta kukaan ei ota minua sisälle taloonsa. 19Meillä on sekä olkia että muuta rehua aaseillemme, niin myös leipää ja viiniä minulle itselleni ja palvelijattarellesi ja nuorelle miehelle, joka on palvelijasi kanssa, niin ettei meiltä puutu mitään."

20Vanha mies sanoi: "Rauha sinulle! Minun asiani on, jos sinulta jotakin puuttuisi. Älä vain jää yöksi tähän torille." 21Sitten hän vei hänet taloonsa ja teki aaseille appeen. He pesivät jalkansa ja söivät ja joivat. 22Kun he olivat ilahduttamassa sydäntään, katso, kaupungin miehet, kelvottomat miehet, piirittivät talon, kolkuttivat ovelle ja sanoivat vanhalle miehelle, talon isännälle, näin: "Tuo tänne se mies, joka tuli taloosi, yhtyäksemme häneen."

23Mutta mies, talon isäntä, meni ulos heidän luokseen ja sanoi heille: "Älkää, veljeni, älkää tehkö niin pahoin! Kun kerran tämä mies on tullut minun talooni, älkää tehkö sellaista häpeällistä tekoa. 24Katso, täällä on tyttäreni, joka on neitsyt, ja tämän miehen sivuvaimo. Minä tuon heidät tänne. Tehkää heille väkivaltaa, tehkää heille, mitä tahdotte, mutta tälle miehelle älkää tehkö sellaista häpeällistä tekoa."

25Mutta miehet eivät tahtoneet häntä kuulla. Silloin mies tarttui sivuvaimoonsa ja vei hänet heidän luokseen kadulle, ja he yhtyivät häneen ja pitelivät häntä pahoin koko yön aina aamuun asti, ja vasta aamun sarastaessa he hänet päästivät. 26Päivän koittaessa vaimo tuli ja kaatui [kuolleena] sen miehen talon oven eteen, jonka talossa hänen isäntänsä oli, ja makasi siinä, kunnes päivä valkeni. 27Kun hänen isäntänsä aamulla nousi ja avasi talon oven ja tuli ulos lähteäkseen matkalle, katso, hänen sivuvaimonsa makasi talon oven edessä, kädet kynnyksellä.

28Hän sanoi hänelle: "Nouse ja lähtekäämme!" Mutta vastausta ei tullut. Silloin mies nosti hänet aasin selkään, nousi ja lähti kotiinsa.

29Mutta kotiin tultuaan hän otti veitsen, tarttui sivuvaimoonsa, paloitteli hänet luineen kaikkineen kahdeksitoista kappaleeksi ja lähetti ne kaikkialle Israelin alueelle. 30Jokainen, joka sen näki, sanoi: "Mitään sellaista ei ole tapahtunut eikä nähty siitä päivästä lähtien, jona israelilaiset tulivat Egyptin maasta, aina tähän päivään saakka. Harkitkaa tätä, neuvotelkaa ja puhukaa."